Translate

30.6.2012

Uutta helmmivarastoa

Keväällä hankituista uusista helmistä en ole vielä ehtinyt tekemään mitään verkkokauppaan. Tässä muutamia kuvia niistä.

Mattapintaiset akaattihelmet ovat erittäin kauniita ja mielenkiintoisen näköisiä.

Tässä kesän värejä. Fuksianpunaiset ovat viistehiottuja ja niitä on eri kokoisina ja sävyisinä. Isot siniset ovat samaa sävyä pienten nugettihelmien kanssa. Turkoosihelmissäkin on osa viistehiottuja.
Viistehiotut vuorikristallit ovat upeita. Mattahelmet ovat lasia. Vuosikristallia mattana ei ollut saatavissa, mutta lasihelmetkin tällaisina ovat hyvin kauniita.
Tässä hyvälaatuisia makeanveden helmiä.


Kaikki nämä helmet ovat käytettävissä tilaustöihin tai vaihtoehtoina verkkokaupan korumalleihin. Kysy, laita toiveita.

18.6.2012

Grobuja Valamon hautausmaalla

Viime viikolla jatkoin opiskeluani Valamossa. Parina aamuna kävin lenkillä. Toinen lenkki johti hautausmaalle kameran kanssa. Monille haudoille on rakennettu grobut. Karjalaisen perinteen mukaan niiden koristelussa on käytetty puuleikkauksia. Osa niistä oli jo harmaantuneita ja kasvoivat jäkälää, osa vielä hyvässä maalissa.


 Muistomerkkien takaa noussut aamuaurinko toi omat haasteensa kuvaamiseen, ja hyttyset pitivät huolen, jotta sikameran säätöjä ei passannut ruveta opiskelemaan. Tässä kuvia grobujen yksityiskohdista ja muutamista muistakin muistomerkeista. Kun harmaantuneet, jäkälää kasvavat grobut lahoavat pois,  tuskin silloin on elossa enää ketään, joka omakohtaisesti muistaisi vainajan.










10.6.2012

Riipuskokeiluja rumpunahasta

Riipuskokeiluja olen tehnyt rumpunahasta kymmeniä. Useimmissa ongenmaksi muodostuu materiaalin keveys, joilloin riipus ei laskeudu ja pysy paikoillaan kovin helmosti. Tässä muutamia kokeiluja.

 Lehti toimii sikäli hyvin, että hopeapunos tuo siihen tarvittavaa lisäpainoa. Lehtikultaa siihen on laitettu ainoastaan muutama hippu toiselle puolelle.


Tässä on kokeiltu reikäisen nahan toimivuutta. Nahka on kupera ja taustana on hyvin ohut hopealevy, jonka kiinnitys tässä koekappaleessa ei ole ok. Periaatteessa riipus on varsin näyttävä ja toimii hyvin hopean kanssa.




Siipiajatus kiehtoo, mutta kehystystä pitää vielä miettiä. Materiaalin keveys sinällään sopii siipeen, mutta riipuksena se tuo tietyt ongelmat, joten painoa tarvitsis vähän lisää. Tässä voisi olla myös hieman enemmän kultaa.

Eri malleilla tehtystä limittäisistä/päällekkäisistä nahoista  saa ihan näyttäviä ja toimivia koruja. Hopeakoristeet ja helmet toimivat piristeenä. Kiinnitykset pitää vielä miettiä uudelleen.

Lapsen jalkapohja tässä riipuksessa tuo siihen hellyttävän elementin. Sopii esimerkiksi äidille lahjaksi.

Useammasta kukasta voidaan tehdä riipus kiinnittämällä ne nahkaan tai hopeaan. Näihin voidaan tarvittaessa lisätä lehtikultaa.

Tämäntapaiset reikäiset version hopeisilla koristeilla toimivat varsin hyvin. Niihin voidaan laittaa kultausta myös.



Tässä on kokeiltu puolikasta kukkaa. Kukkiahan voidaan muutoinkin tehdä irtolehdistä, mutta lehdet pitää kiinnittää kunnolla toisiinsa, jotta ne pysyvät muodossaan.

Näistäkin kaipailisin kritiikkiä.

9.6.2012

Korviskokeiluja rumpunahalla

Keveytensä vuoksi rumpunahka soveltuu hyvin korvakoruihin. Tässä muutamia kokeiluja.


 Näissä korviksissa Kehrä kiehkuroiden tausta on kiillottamatonta hopealevyä ja se näkyy nahkaan tehdystä reiästä.



Näissä korviksissa on nahan välissä hopeiset Kehrä-kiehkuvat. Näissä nahka voisi olla läpinäkyvämpää.

Alla olevat korvikset on itselle tehdyt kokeilut, joissa nahan välissä on patinoitu hopealevy.  Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eli minulla ei ole reikiä korvissani, mutta sen sijaan on hyviä, hopeisia klipsejä.


Alakuvan korvis on kokeilu reijitetystä nahasta, joka on kiinnitetty hopeaan pienillä renkailla. Tässäkin voisi kokeilla nahan erilaisia paksuuksia ja läpinäkyvyyttä.  Tässä kultaa on vain muutama hippu ja sekin olis varmaan paremman näköinen valkokultana yhdessä hopealangan kanssa. Reijittäminen tuo elävyyttä ja myös keveyttä ulkonäköön.




Näistäkin kaipailen palautetta.  Tällainen nahka näyttää olevan yhtä haasteellinen kuvattava kuin hopeakin, eli usein totuus on kuvaa paremman näköinen.


7.6.2012

Kukkasia pukuihin rumpunahasta (pergamentti)

Olen alkuvuoden kokeillut korujen tekemistä rumpunahasta. Toinen poro on nyt menneillään. Mataeriaali on hyvin haastavaa. Olen moneen kertaan ollut nakkaamassa sen jo nurkkaan. Sisupussi kun olen, aina on vain pitänyt kokeilla uudelleen ja uudelleen. Sen yhdistäminen hopeaan on varsin hankalaa. Se vaatii vielä työstämistä.

Materiaalina rumpunahka on kovaa, mutta erittäin kevyttä. Nahasta löytyy eri sävyisiä kohtia, läpinäkyvää, lähes valkoista tai sitten raidallista. Paksuuseroja on myös.




Viime aikoina olen keskittynyt lähinnä kukkien tekemiseen, Niitä voidaan käyttää suoraan pukuun kiinittävinä koristeina taikka niistä voidaan tehdä rintaneuloja. Materiaalin etuna tähän tarkoitukseen on sen keveys. Ohuessakaan kankaassa se ei vedä kangasta kurttuun. Kukkia voidaan käyttää juhlapukujen koristeluun tai pukujen tuunauksessa.

Kuvissa on eri mallisiksi tehtyjä kukkasia kiinnitetty pellavamekkoon. Koristeena on käytetty lehtikultaa, makeanveden helmiä ja kirkkaita kristalleja. Lehtikultaa on tarkoitus hankkia myös valkokultana, jolloin se sopii yhteen hopean kanssa. Kulta tuo kukkiin juhlapukuihin tarvittavaa glamouria.

Muiden korujen kokeilukuvia laitan lähiaikoina. Nettikauppaan nämä joutunevat kesän aikana.

4.6.2012

Neljä naista Pietarissa


Neljän naisen matkasta Pietariin tuli hieno seikkailu ja kokemus. Matkat taittuivat junalla, ensin Kuopiosta Kouvolaan, missä hyppäsimme Allegron kyytiin. Rajan ylitys sujui kuin rasvattu: siis tullitarkastukset ja kaikki muukin netistä ostettujen lippujen kanssa touhuaminen.

Illalla istuimme hotellimme ravintolassa syömässä herkullista ateriaa – etenkin jälkiruokaa – ja nautimme elävästä jazzmusiikista. Oli ilo kuunnella soittajaa, joka rakasti soittamaansa. Nevski Forum Hotel oli hotellimme nimi, senkin varasimme netistä. Emme pettyneet: hotelliin noustiin suoraan Nevski Prospektilta, huoneet ja kaikki hotellit tilat olivat huippusiistit, eikä huoneisiin kuulunut minkäänlaisia ääniä.

Olimme lähteneet matkaan perjantaina. Lauantaina tutustuimme Spas na groviin, kirkkoon veran päällä. Kirkko rakennettiin sille paikalle, jolle keisari Aleksanteri II murhattiin. Kirkko on koristeltu pienenpienistä mosaiikeista tehdyillä ikoneilla. Niitä on lattiasta kattoon. Uskomaton taideteos. Välillä kävimme lepäilemässä viereisessä Mihailovskin puistossa ja ihastelimme sitä, miten hyvin puisto ja sen istutukset oli hoidettu.

Venäläisen taiteen museossa istuimme pitkään valtavan maalauksen edessä, joka kertoi siitä, miten fariseukset ja lainoppineet tahtoivat kivittää aviorikoksen tehneen naisen. Kukin meistä katsojista löysi eri asioita taulusta, ja jaoimme löytämämme keskenämme. Hyvin hedelmällinen tapa tutustua taiteeseen.

Poislähtiessämme jouduimme keskelle Nevski Prospektia vaeltavaa ihmismassaa. Oli Pietarin 309–vuotisjuhla, ja sen kunniaksi katu oli suljettu autoilta ja ihmiset valtasivat sen. Illalla kaksi meistä kävi etsimässä paikkaa, jossa eivät-enää-ihan-diskoiässä olevat ladyt voisivat tanssia. Sellaista paikkaa ei löytynyt Elakin saarelta, vaikka heidät oli opastettu sinne. Yhtäkaikki ilta oli seikkailu, kun kaksikko matkusti saarella metrolla. Huomattava saavutus, kun kumpikaan heistä ei puhunut venäjää eikä tuntenut kyrillisiä kirjaimia.

Sunnuntaina kävimme Iisakin kirkossa. Menimme bussilla. Kirkossa oli menossa ortodoksinen palvelu, jossa lauloi iso ja upea kuoro. Matkalla kanavalaivalle katselimme nuoria hurjapäitä, jotka ajoivat mopoilla ja mönkijöillä hyppyriin, ja taiteilivat ilmassa ennen kuin pudottautuivat alas. Hurjaa menoa. Illalla kävimme katsomassa Mariinski -teatterissa Aida-oopperan. Ooppera esitettiin Mariinskin konserttisalissa, jonne suunnistimme yhdessä thaimaalaisen naisen ja hänen tyttärensä kanssa. Aidan jälkeen teimme vielä kävelyretken Nevski Prospektilla ja ihailimmevaloja, joilla talojen fasadit valaistiin. Mieleen jäävä näky.

Maanantaina päivällä shoppailimme ja kävimme Kazanin katedraalissa. Sen edustalla on puisto, jossa oli valtavat määrät tulppaaneja – niin kuin Pietarissa muuallakin – ja sireenejä, jotka olivat jo täydessä kukassa. Illalla näimme Mariinskin vanhassa salissa Joutsenlammen, joka mykisti meidät kauneudellaan ja tanssijoiden uskomattomilla taidoilla. Päätimme illan sardinialaisessa ravintolassa.

Takseista opimme jotakin. Matka rautatieasemalta hotelliin maksoi 1500 ruplaa, ja matka hotellista rautatieasemalle 400 ruplaa. Kerran matka hotellista Mariinskiin maksoi 400 ruplaa ja paluumatka 1000 ruplaa. Kun taksi toisena iltana pyysi tuhatta ruplaa, emme suostuneet siihen, vaan osasimme jo tinkiä summan 700 ruplaan – siinä oli vähän yölisää kuskille.

Kaiken kaikkiaan upea reissu. On hienoa, että meillä on Pietarin kaltainen kulttuurimetropoli ihan nurkan takana. Ottakaa ihmeessä omaksenne!

Teksti Eeva Vainio