Translate

6.2.2014

Mihinkä kaikki aika hupenee?

Täytyy oikein pysähtyä miettimään, mistä ainainen kiire johtuu. Olenko tullut hitaaksi ja aikaansaamattomaksi? Mihinkä aika oikein katoaa? Missä muussa pitkien päivien tulos näkyy kuin väsymyksessä?

Tämä vuosi on alkanut yllättävän vilkkaana. Onko se merkki siitä, että ihmisten usko talouden elpymiseen alkaa palautua. Se, mistä olen erityisesti iloinnut, on aikaisempien asiakkaiden palaaminen ostoksille. Siis korujakin on pitänyt tehdä. Jokunen uusi versiokin on syntynyt siinä sivutuotteena.

Tässä Helsingin matkalle tekemäni koru, kun ei ollut mekkoon sopivaa valmiina.



Vähän näyttävämmät korvikset.

Kosketussarjaan syntyi myös uusi kaulaketju.

Myyntimatka Helsinkiin vaati omat valmistelunsa. Keksin vähän myöhajunassa esitteen tekemisen valokuvakirjaksi. Muuten ihan hyvä, mutta kirjat olivat  vielä postin kuljetuksessa Helsingin junaan noustessani. Onneksi sain puhelimeeni digiversion, jota voin esitellä.

Jätin joitain hopeakoruja myyntiin Kallioon, Taide-ja kehysliike Kamiter-Ars Oy:lle. Sen jälkeen kävimme häämessuilla verkostoitumassa. Kokemus osoitti, että pergamenttikorut pitää nähdä, pelkät kuvat nettikaupassa eivät anna oikeaa kuvaa materiaalista. Livenä korut saivat hyvän vastaanoton. Aika näyttää, mitä uudet yhteydet tuovat.

Reissu poiki hädän ja huolen siitä, miten saisi nettikauppaan kunnolliset kuvat. Erinäisten vaiheiden jälkeen huusin hätääni armoitetulle luontokuvaajallemme, Reino Turuselle. Hän kuvasi nettiin tulevat pergamenttikorut ja pääsivun hopeakorutkin. Itse jatkoin kuvaamista häneltä saamillani vinkeillä. Kuvien päivitys on vielä vähän kesken. Muutenkin siivosin nettikauppaa jälleen kerran. Tarkoitus on saada sinne myös englanninkielinen versio. Lisäksi Turunen teki maisemakuvistaan, koruistani ja musiikistaan upean  multivideon.

Pergamentinkin uudenlainen kesyttäminen on ottanut aikansa. Nyt liljat ovat jo sitä vaille, että mettiäiset tulevat pian osille. Ohuille ponvuodan reunuksille, josta parhaat kuviot ovat, on löytymässä käyttöä. Vastuksiakin on ollut, jotta totuus ei unohtuisi. Pitää laittaa jäitä hattuun välillä, jotta pää ei halkea.

Läpikuultava lilja ja makeanveden helmet.

Viime viikonlopun olin Oulussa Pohjois-Suomen opettajapäivillä. Valmistautuminen tällaiseen tapahtumaan vie lähes viikon. Reissun kannattavuus epäilytti, kun paikkamaksut olivat aika suolaiset. Lauantai oli kuitenkin vilkas. Olin tyytyväinen reissun antiin. 

Kirjanpidot, ne kaikki neljä, ovat vuorossa seuraavana. Muutoin ihan hyvä säännös, että pienten yritysten ei tarvi tehdä kuin kerran vuodessa alv-ilmoitus, mutta se kostautuu näin vuodenvaihteen jälkeisenä ruuhkana.

Kunnon ylläpitämiseksi olemme keränneet ohjelmaamme viisi tanssikurssia viikolle. Väliin olemme käyneet vielä viikonloppunakin jossain. Tosin nyt on vauhdikkaimmat lajiharjoitukset jo pitänyt jättää väliin, kun polvi ilmoittaa vastalauseensa moisesta menosta.

Ajan hupenemiselle taisi löytyä selitystä niin rutkasti, että pieni stressin poikanen ei enää lainkaan ihmetytä.