Translate

29.11.2011

Joulun avaus Nurmeksen torilla


Sunnuntaina vietettiin joulun avausta Nurmeksen torilla. Tarjolla oli upeasti valaistu esiintymislava, jossa esiintyivät mm. mieskuoro ja tiernatytöt, jotka ovat keskimmäisessä kuvassa. Kenttäkeittiöstä tarjoiltiin myös joulupuuroa rusinasopan kyydittämänä kaikelle kansalle. Väki oli sankoin joukoin liikkeellä.

Ohjelman välillä väki etsiytyi lämittelemään tutustumaan vasta avatun käsityöläisten joulumyymälän valikoimiin samalla, kun kävi lämmittelemässä. Toivottavasti he palaavat sinne myös ostoksille. Kuvassa myymälä ennen toriohjelman alkua.

Kuvat Anitta Mutanen (minulla ei tietenkään ollut kameraa mukana).

12.11.2011

Jälleen kuvaus- ja korukokeiluja

Tilasin valoteltan ja kirkasvalolampun työvaloversiona kahdella lampulla. Nyt olen taas eilen ja tänään kokeillut kuvaamista. Vielä on muutama valolamppu tulossa ja kuvausalusta pitää vielä miettiä uusiksi.

Tässä on tilauskorvikset, joissa taas pääsin harjoittelemaan kivenistutusta kouraistutuksena. Pintaan on jätetty kevyesti näkyvät vasaranjäljet.

Valo oli tosi hankala saada siten, että kuvasta saisi edes kohtuullisen hyvän.
 Tässä on uusimman kokeilun protoversio. Tätä pitää vielä kehitellä, mutta muotona pidän tästä kyllä kovin. Varsinaisesti nimeä tällä ei vielä ole, mutta se kuvaa elämän alkua - lunnunpää munan sisällä. Tokihan tuosta voi löytää myös sirkkalehden ja vesipisaran. Katsotaan, millainen lopullisesta muodosta tulee, vai elääkö se kaiken aikaa.
 Tässä on helmikorvikset. Nämä oli tarkoitus laitta kruunistutuksena, mutta tässä saumassa minulla ei ole resursseja lähteä sitä opettelemaan. Valmiita istukoita minulla ei ole sitä varten. Korviksissa helmen reikä on porattu isommaksi, laitettu vain lanka ja taustapidike omana virityksenä. Liimaa ei ole käytetty, mutta enpä usko, että helmi tuosta mihinkään karkaa.
 Tässä on jo kaupassa oleva kaulaketju, jonka kuvaamista harjoittelin myös.

6.11.2011

Jäljet - sopis vaikka isän kaulaan


Tällainen oli se koru, jollaisen Nurmeksen elokuvajuhlien pomoporukka sai syyskuun alussa. Kerroin tuolloin Lehtisen, Rantasen ja Korhosen käynnistä meillä korjauttamassa Heikki Rantasen korun rikkoutunutta lukkoa. Riipus on patinoitua hopeaa nahkanauhassa.

Heikki Rantanen sanoo korusta mailissaan seuraavaa: "Niinkuin kerroin kun olimme luonasi, en ole kaulassani riipuksia kantanut sitten teinivuosien. Ei vain ole sopivaa löytynyt. Sellaista jossa yhdistyisi se ajattelutapa, jonka voisi viestittää jopa korua katsovillekin.
-Jälki meistä kaikista jää ja on vain yksi tie, suunnata askeleet
eteenpäin, kohti uusia kokemuksia vaikka kuinka välillä vihmoisi ja
annettava mielen virrata avoimena ja valppaana kuin villieläimen. Luonnon
kanssa kun vain on niin hyvä ihmislapsen olla jos sitä haluaa kuunnella ja
sen jälkiä seurailla."  Kauniisti sanottu, vai...