Terveiset Valamon hopeakurssilta

Eilen alkoi Valamon kansanopistossa Hopeaikonit, riisat ja käätypunokset. Työtiloista johtuen kurssit ovat pieniä, vain 7 osallistujaa mahtuu työskentelemään pajassa. Opetuksen kannalta se on etu.

Päivät ovat pitkiä. Eilen oli teoriaosuus, jota jatkoimme klo 22 saakka. Siellä tuli monta uutta asiaa mm. pakottamisesta ja muotoilusta. Tänään käytiin läpi uusien opiskelijoiden kanssa työvälineitä ja perustekniikoita.  Aikaisemmilla kursseilla hopeaikonin teon aloittaneet pääsivät suoraan jatkamaan  töitään.

Tällä viikolla pääsen ensimmäistä kertaa kokeilemaan pakotusta pikipadassa. Ensin täytyy tehdä levyyn alkumuoto vasaroimalla. Tarvittavat punsselitkin teemme itse. Vähän kyllä hirvitti, kun seurasimme ikonien irrtoittamista pikipadasta ja ennen muuta niiden puhdistamista piestä. Olipahan isotöinen homma.  Viikon lopussa näkee, saanko mukaani käyttökelpoisen rannekorun.

Otin jälleen videokuvia ikonin irroittamisesta pikipadasta sekä työn vasaroinnista. Laitan ne verkkoon, kunhan ehdin leikkaamaan ne kotiin päästyäni.

My Saaga Susi-helan tarina

Huonostipa on tullut helojen taivalta seurattua, kun nyt vasta huomasin uusien helamallien tulon kauppoihin jo maaliskuun puolella. Julkaistujen helojen joukkoon on päässyt omakin ehdotukseni, Susi.

Tässä kilpailutyön mukana lähetetty suden tarina:

"Kuin susi tassullaan, tahdon minä tuntea jalkani alla maailman syvyydet ja jäljet, jotka kulkivat metsänreunaa ennen meitä. Vuoren laella pysähdyn, taivaan ja maan välille, ja katson kauas."

Tarinan äiti on toimittaja Eeva Vainio. Hän on kääntänyt myös verkkokauppani korusarjojen tektit vanhan byrokraatin kapulakielestä runollisempaan muotoon. Ihanaa, että on hänenlaisiaan ystäviä.

Kuvauskokeilujen satoa

Yritin saada viime viikolla kuvattua vanhempaakin korusatoa. Tässä muutamia.

Tässä viimeiset koralliruusut.

Tämän Kankaanpäässä tehdyn riipuksen löysin
vanhojen kokeilujen joukosta.

Tässä ruutukokeiluja.

Muuttolinnut palailevat, tosin kuva olis pitänyt kääntää toisinpäin,
jotta olisivat tulossa kotiin.

Karen Hill -hopeaa on vielä varastoissa jonkin verran.

Huurrettu vuorikristalli yhdessä Karen Hill -helmihattujen
kanssa tappikorviksina.

Suomen ajokoira kulmastaan ripustettuna neliöriipuksena. Patinoitu.

Verkkokauppaan en ole vielä ehtinyt uusimaan kuvia.

One lovely blog award

 Sain tämän tunnustuksen Tiinalta. Kiitokset sinulle Tiina.

One lovely blog award

 Tunnustukseen kuuluu kolme tehtävää: 

1. Kerro linkin kera blogissasi, keneltä tunnustuksen sait.

2. Kerro itsestäsi seitsemän faktaa

3. Lahjoita tunnustus eteenpäin 15 blogille/bloggaajalle

Tässä siis faktat:

1. Hurahdin eläköityessäni hopeakorujen tekemiseen. Se vei minut totaalisesti. Teen nyt jopa pidempää päivää kuin entisessä elämässä, byrokraattina = seurakunnassa talouspäällikkönä.
   
2. Nyt olen yrittäjän oppisopimuksella täydennyskoulutuksessa Valamon kansanopistossa. Siihen mahtuu hopeakursseja yhteensä noin kuukauden verran. Olen myös opettelemassa moninaista sosiaalisen median viidakkoa.
   
3. Olen sisupussi. Nyt olen kolme kuukautta leikkinyt rumpunahalla (pergamentti) tavoitteena kehitellä muutamia korumalleja siitä yhdistettynä hopeaa. Monta kertaa olen ollut heittämässä materiaalit nurkkaan, kun homma ei ole edennyt odotusten mukaisesti. Aina kaivan ne kuitenkin takaisin - josko kokeilisin vielä.
   
4. Olen kadottanut kykyni pitää tavarat järjestyksessä. Työskentely kotona on sitä, että kaikki huoneet ovat rojua täynnä - kaikkialla täydellinen kaaos.
   
5. Olen kai jonkinlainen kylähullu, joka ei osaa tehdä mitään pienesti. Silloin, kun meillä leivotaan, se on melkein tehdastuotantoa. Leipiä ja rieskoja syntyy yhteensä noin 150 kpl päivässä. Tosin, tämä harrastus on nyt jäissä.
   
6. Talvikaudella pidän kutoani yllä käymällä kolmesti viikossa lavatanssikursseilla. Se on hauskaa  tehokasta hikiliikuntaa.
   
7. Kesällä marjastus ja sienestys ovat ykköslajeja. Hillojen (lakkojen) ja karpaloiden perässä tulee rämmittyä pitkin soita ja syksyllä kanttisten ja suppisten perässä metsissä usein päivän koko valoisa aika.

Annan tämän tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:

Paraskeva
Lukuhuone
Pollen suuret saappaat
Kaarituki
-antimuotia-
Hiimu
Kalastajan vaimo
Mettäperän koirat
vishpri
jatta soheltaa
sisäinen villapaita
koska se oli alennuksessa
(revitty)
52 mekkoa
viiniä ja villasukkia

 

Kuvauskokeiluja

Soikeat, kiinnijuotetut renkaat on käsin vasaroitu. Ketju on pitkä ja siinä on suuria tuliakaattinappeja.

 

 Kehrä-sarjan kaulaketju on uniikki. Renkaiden ja spiraalien koko, määrä ja sijainti vaihtelee eri koruissa.

 

Ruutu-sarjan koruja on ollut kiva tehdä. Aikansa kun pyörittelee muotoiltuja ja vasaroituja osia, aina lopputulos on erilainen.

 

Näm enkelit ovat jämäkupin tuotoksia. Sinne on aina kiva sukeltaa ja kokeilla, mitä paloista kulloinkin syntyy.

 

Kehrä-rannekoru on saanut piristeekseen makeanveden helmiä.

 

Osa ametistihelminauhasta.

Tämä ametististihelminauha on saanut piristeekseen granaatteja sekä Swarovski-kristalleja.

Minulla oli viikonloppuna opiskelija tekemässä tuotekuvausharjoituksia. Kun virittelimme olohuoneen kuvausstudioksi, olen nyt jälleen yrittänyt opetella itsekin kuvaamista. Nyt alkais olla valoa, toivon mukaan taito karttuu pikkuhiljaa.Valaistuksen muuttuminen näkyy heti väreissä.

Nähtäväksi jää, onko studio pystyssä vielä pääsiäisenkin, mutta kaikesta huolimatta:

Hyvää Pääsiäistä!