Viikonloppukurssilla Valamossa

Olin viikonlopun hopeakurssilla Valamossa. Kurssi oli Soisalo-opiston kursseja. Kursseja on talven aikana. Tein  yhden tilaustyön, eli puoliksi sahatuista  makeanveden helmistä korvanapit kouraistutuksella (kruunuistutus). Monta uutta vinkkiä tarttui taas takkiin mm. juottamisesta, työvälineistä ja monesta muustakin asiasta.

Minun piti jatkaa Valamon kansanopiston omalla hopeakurssilla ensi vielä reilu viikko, mutta kurssi peruutettiin osallistujien huvetessa esteiden ilmaannuttua. Työpisteiden määrästä johtuen kursseille otetaan vain 7 opiskelijaa. Sieltä ei tarvitse olla montakaan peruutusta, kun henkilömäärä lipsahtaa liian pieneksi.

Onneksi ensi vuoden alkupuolella on vielä pari pidempää hopeakurssia toukokuun loppuun mennessä,  ennenkuin oppisopimuskoulutuksen aikaraja tulee vastaan. Tokihan Sutisen Karri lupasi, että voin tulla kurssien  välilläkin sinne työhelemään, kun omat työkalut ovat vielä varsin puutteelliset.

Kiutaköngäs

Rukan ruskaretken yhteydessä teimme retken myös Kiutakönkäälle.  Tässä pieni valikoima kuvasadosta. Kamerassani on ainoastaan makro-obiska, joka ei ole suinkaan parhain maisemakuvia otettaessa, eikä taidotkaan ole vielä hurrattavat.

Ruska ei ollut vielä ihan parhaimmillaan. Sää kuitenkin suosi. Veden voima ja kanjonin upeat kalliot ovat vaikuttavia. Kallioiden värikirjo oli monessa kohtaa upea.

Enhän minä olis minä, ellen olis kuvannut muutamaa kaatunutta pökkelöäkin, vaikka se ei millään suostunut mahtumaan kuvaan kokonaan. Koskenlasku, etenkään ilman kanoottia ei innostanut, joten en uskaltanut perääntyä riittävästi. Siispä kameraa kallistaen sain edes tyvipuolen mahtumaan.

Rukan ruskamuistoja

Suot hehkuivat syksyn väreissä. Harmitti, kun ei tullut kumikkaita mukaan. Olis päässy vähän rmmpimään ja katsomaan, josko olis löytynyt karpaloita. 

Puolukoita näkyi hyvin vähän, mutta sianpuolukka marjoi punaisena.

Pohjoisen talvet koettelevat puita. Tässä ilmeisesti tykkylumen taittelema kelottunut puu.

Alakuvassa on ilmeisesti joku nahkajäkälä. Se on kauniin vihreä ruskan punaamien varpjen keskellä.

Sunnuntaina, kun ajelin Joensuusta, ruska oli täällä suurin piirtein samalla mallilla kuin kahden viikon takaisissa kuvissa Rukalla. Suot hehkuiva hämärtyvässä illassa.

Yö-koruja on vielä

Joskun taannoin kerroin blogissani, miten sain luvan laittaa Yö-yhtyeen logosta tehdyt korut myyntiin nettikauppaani.  Joskus keväällä yhtyeen virallinen fanytuotemyyjä Rocpaidat otti yhteyttä ja kertoi, että heillä on suunnitelmissa oma koruhanke ja sen takia lupa minulta on peruutettu. He antoivat kuitenkin luvan myydä jäljellä olevat tuotteet.

Otin kuiten ko. tuotteet pois verkkokaupastani ja en juuri ole niitä pitänyt muuallakaan esillä. Nyt olen käynyt läpi varastoni. Riipuksena minulla sydämen sisällä olevia; on 4 cm korkeaa riipusta yksi ja vähän yli 2 cm korkeita riipuksia 1 sekä korviksia kahdet. Lisäksi on yksi pyöreä, kupera hopeariipus, johon on "painettu" Yö-logo. 

Jos olet kiinnostunut, laita viestiä: info (at) akoru.net.

Hela-korujen äänestysaika päättyi

Kalevala Korun My Saaga -sivustolla järjestetty korukilpailuäänestys on päättynyt. Ehdotuksia oli kaikkiaan 217. Omat ehdotukset olivat sijoilla; sudentassu 18, kullero 35, kelo 36, pisara 67 ja hirvensarvi 85.

Olen oikein tyytyväinen tulokseen. Minä en yleensä koskaan suunnittele korujani piirtämällä, joten tämä oli uudenlainen kokeilu.

Lämpimät kiitokset äänestäneille.

Rukan ruskaa

Vietin viikonlopun Rukalla nauttien upeasta ulkoilusäästä. Ruska alkoi olla jo näyttävää. Metsissä juolukan ja mustikan varvut olivat jo punaisia riekonmarjoista puhumattakaan. Muutama hallayö olisi viimeistellyt näkymät.

Puolukkaa ei metsissä juuri maistiaisia enempää näkynyt


 
Suot ovat aina olleet minun mielimaisemiani. Niiden syysväritys alkaa olla houkutteleva. Kumisaappaat vain jäivät ottamatta mukaan, joten lähitarkastelu piti suorittaa poluilta kuvaten, vaikka kuinka olis tehnyt mieli rämpimään.

Sieni vai jäkälä

Olin viikonlopun Rukalla. Lenkkipolun vierellä huomion kiinnitti tällaiset oranssit maljamaiset kasvit, joita en ole koskaan tavannut. Kuvasin niitä, mutta en raatsinut yhtään ottaa lähempään tarkasteluun.

Kuka tunnistaa, mikä kasvi on kyseessä?

 Toisella lenkillä näin keskellä polkua samantapaisia, mutta ihan pyöreitä, tummanruskeita maljoja tai pikareita. Tuolloin ei ollut kamera mukana, joten niistä en saanut kuvaa.

Laitan lisää kuvia Rukan alueen ruskasta sekä Kiutakönkäältä, kunhan ehdin käydä niitä läpi.

Kuin elokuvissa...

Nurmeksen elokuvajuhlien pomot, Kai Lehtinen, Heikki Rantanen ja Jarmo Korhonen, saivat tekemäni Jäljet-riipuksen (sudenjälkipolku) juhlien alkaessa. Heikki oli jo eilen illalla  onnistunut saamaan omastaan lukon rikki saunaan mennessään. Niinpä he soittivat tänään kylältä ja kysyivät ohjetta, miten osaavat tulla meille korjauttamaan sitä.

Pidensin samalla Heikin ja Kain nauhoja, kun oli aliarvioinut heidän kokonsa.

Elokuvajuhlien aikana en ehtinyt saada heistä koruineen kuvaa, kun en muistanut ottaa kameraa mukaan sunnuntain  juhlatelttaan, jossa sekä Kai että Heikki kävivät oikein asioikseen kiittelemässä minua koruistaan. Nyt täällä he korjausoperaation lopuksi suostuivat kiltisti asettumaan pihallemme potrettiin ja lupasivat julkaista kuvan sivuillani sekä kertoa, miten paljon he näistä koruista pitävät.

Kiitokset, pojat, teille käynnistänne. Teidän seurassanne ei tarvi jännittää. Harvemmin meillä julkkimoita on pyörinyt, eikä huushollimme normaali kaaos ekä villakoira-armeijakaan tuntunut ketään häiritsevän.