Neljän naisen matkasta Pietariin tuli
hieno seikkailu ja kokemus. Matkat taittuivat junalla, ensin
Kuopiosta Kouvolaan, missä hyppäsimme Allegron kyytiin. Rajan
ylitys sujui kuin rasvattu: siis tullitarkastukset ja kaikki muukin
netistä ostettujen lippujen kanssa touhuaminen.
Illalla istuimme hotellimme
ravintolassa syömässä herkullista ateriaa – etenkin jälkiruokaa
– ja nautimme elävästä jazzmusiikista. Oli ilo kuunnella
soittajaa, joka rakasti soittamaansa. Nevski Forum Hotel oli
hotellimme nimi, senkin varasimme netistä. Emme pettyneet: hotelliin
noustiin suoraan Nevski Prospektilta, huoneet ja kaikki hotellit
tilat olivat huippusiistit, eikä huoneisiin kuulunut minkäänlaisia
ääniä.
Olimme lähteneet matkaan perjantaina.
Lauantaina tutustuimme Spas na groviin, kirkkoon veran päällä.
Kirkko rakennettiin sille paikalle, jolle keisari Aleksanteri II
murhattiin. Kirkko on koristeltu pienenpienistä mosaiikeista
tehdyillä ikoneilla. Niitä on lattiasta kattoon. Uskomaton
taideteos. Välillä kävimme lepäilemässä viereisessä
Mihailovskin puistossa ja ihastelimme sitä, miten hyvin puisto ja
sen istutukset oli hoidettu.
Venäläisen taiteen museossa istuimme
pitkään valtavan maalauksen edessä, joka kertoi siitä, miten
fariseukset ja lainoppineet tahtoivat kivittää aviorikoksen tehneen
naisen. Kukin meistä katsojista löysi eri asioita taulusta, ja
jaoimme löytämämme keskenämme. Hyvin hedelmällinen tapa tutustua
taiteeseen.
Poislähtiessämme jouduimme keskelle
Nevski Prospektia vaeltavaa ihmismassaa. Oli Pietarin 309–vuotisjuhla, ja sen kunniaksi katu oli suljettu autoilta ja
ihmiset valtasivat sen. Illalla kaksi meistä kävi etsimässä
paikkaa, jossa eivät-enää-ihan-diskoiässä olevat ladyt voisivat
tanssia. Sellaista paikkaa ei löytynyt Elakin saarelta, vaikka
heidät oli opastettu sinne. Yhtäkaikki ilta oli seikkailu, kun
kaksikko matkusti saarella metrolla. Huomattava saavutus, kun
kumpikaan heistä ei puhunut venäjää eikä tuntenut kyrillisiä
kirjaimia.
Sunnuntaina kävimme Iisakin kirkossa.
Menimme bussilla. Kirkossa oli menossa ortodoksinen palvelu, jossa
lauloi iso ja upea kuoro. Matkalla kanavalaivalle katselimme nuoria
hurjapäitä, jotka ajoivat mopoilla ja mönkijöillä hyppyriin, ja
taiteilivat ilmassa ennen kuin pudottautuivat alas. Hurjaa menoa.
Illalla kävimme katsomassa Mariinski -teatterissa Aida-oopperan.
Ooppera esitettiin Mariinskin konserttisalissa, jonne suunnistimme
yhdessä thaimaalaisen naisen ja hänen tyttärensä kanssa. Aidan
jälkeen teimme vielä kävelyretken Nevski Prospektilla ja ihailimmevaloja, joilla talojen fasadit valaistiin. Mieleen jäävä näky.
Maanantaina päivällä shoppailimme ja
kävimme Kazanin katedraalissa. Sen edustalla on puisto, jossa oli
valtavat määrät tulppaaneja – niin kuin Pietarissa muuallakin –
ja sireenejä, jotka olivat jo täydessä kukassa. Illalla näimme
Mariinskin vanhassa salissa Joutsenlammen, joka mykisti meidät
kauneudellaan ja tanssijoiden uskomattomilla taidoilla. Päätimme
illan sardinialaisessa ravintolassa.
Takseista opimme jotakin. Matka
rautatieasemalta hotelliin maksoi 1500 ruplaa, ja matka hotellista
rautatieasemalle 400 ruplaa. Kerran matka hotellista Mariinskiin
maksoi 400 ruplaa ja paluumatka 1000 ruplaa. Kun taksi toisena iltana
pyysi tuhatta ruplaa, emme suostuneet siihen, vaan osasimme jo tinkiä
summan 700 ruplaan – siinä oli vähän yölisää kuskille.
Kaiken kaikkiaan upea reissu. On
hienoa, että meillä on Pietarin kaltainen kulttuurimetropoli ihan
nurkan takana. Ottakaa ihmeessä omaksenne!
Teksti Eeva Vainio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti